Rokkisuunnitelma: Lauantai

Ilosaarirockiin on tällä hetkellä 44 päivää, 21 tuntia, 17 minuuttia ja 7....6....5....sekuntia. Rokin ohjelma on nyt valmis ja aikataulut julkaistiin tässä jokin aika sitten, joten ajattelin katsastella vähän että miltä se oma Rokki alkaa näin etukäteen näyttämään. Koskaanhan ei etukäteen suunnitellut katsomiset ja katsomatta jättämiset toteudu, mutta suunnitelma on aina hyvä olla että sillä voi sitten heittää vesilintua. Ja pitäähän Rokkia fiilistellä jo hyvissä ajoin, hyvä valmistautuminen on puoli festaria tai jotain sen tapaista.

Sisäänpääsyni Rokkiin lunastan talkootyöllä ja suosittelen sitä kyllä muillekin, mukavaa hommaa on. Vapaaehtoishommien ehdoton plussapuoli on tietysti se, että jos lompakko on niin laiha ettei Mattikaan siellä enää viihdy, ei festarointi silti ole täysin poissuljettu vaihtoehto vaan pienellä työpanoksella (noin 10-12 tuntia)  voi itsensä festivaalille ansaita. Tuolta voi käydä lueskelemassa lisää jos ajatus kuulostaa houkuttelevalta. Ja sitten itse asiaan.

Lauantaina aion heti porttien avauduttua kipaista YleX-teltan suuntaan katsomaan Rubikia, joka soitteli ihanan keikan Kerubissa ja jolta odotan aika paljon, varsinkin kun ovat vaativalla aloituspaikalla. Heti Rubikin jälkeen voikin tallustaa kevyen siirtymätaipaleen Rekkalavalle, missä soittelee tuore oululaistapaus Satellite Stories, josta kaikki musiikkiblogit ovat viime aikoina kirjoitelleet hyvin innostuneeseen sävyyn - ja niin teen itsekin juuri nyt. 

www.satellitestories.com

Kaikki musiikkiblogeja lukevat, indiediskoissa käyvät tai muuten vain musiikinlajista kiinnostuneet ovat varmasti kuulleet Satellite Storiesia, tiesivätpä sitä itse tai eivät. Helsinki Art Scene ja Kids Aren't Safe in the Metro ovat tanssittaneet indien ystäviä viime syksystä saakka ja bändi julkaisi taannoin uuden singlen Family, jota blogistit ovat hehkuttaneet melkoisesti. Ei liene suuri työ tälle party-indietä soittavalle porukalle saada Rubikin lämmittelemä poppikansa tanssimaan villisti Rekkalavan aurinkoisessa alkuiltapäivässä. Itse ainakin odotan tältä orkesterilta melkoisen hienoa Rekkalavan avausta. 

Satellite Stories - Family by satellitestories

Omasta puolestani Rokin avauksesta tulee melko raskas, kun Rubik-Satellite Stories -putken perään tulee vielä Villa Nah, jonka missasin viime kesänä Ruississa ja joka nyt on ehdottomasti mentävä katsomaan. Saattaa joutua vähän tanssimaankin. Sitten tulee onneksi huilitauko, seuraava must-see taitaa olla kotoisa Holik Rekkalavalla. Holik julkaisi viime perjantaina Deadweight-singlen, josta en jauha enempää kun olen tainnut biisin ennenkin mainita, puhukoon puolestaan tällä kertaa.


Deadweight by holikband

Illan puolella jo ollaan, mutta vielä jos jaksaa, niin voisi käydä Rentolavalla vilkaisemassa rennosti Ojos de Brujoa ennen kuin taapertaa koko festarialueen halki takaisin Rekkalavalle The Dirge Organia katsomaan.

The Dirge Organ. Kuva: Jussi Ratilainen

The Dirge Organ on sekin kotoisasti joensuulainen bändi, joka voitti keväällä järjestetyn Rokit!-bändikisan ja lunasti sillä paikkansa Rekkalavalta. Kuulin kisan finaali-iltana jonkun luonnehtivan bändiä discoensemblemäiseksi, eikä tuo luonnehdinta mielestäni mene kovinkaan pahasti huti. Tanssittavaa indietä on tämäkin, mutta ihan eri tavalla kuin Satellite Stories.

The Dirge Organ - Black Cars by The Dirge Organ

Illan viimeiset rypistykset on vielä arvuuttelun alla: mennäkö hemppistelemään Kate Nashin tahdissa vai jaksaisiko vielä heilua Melt-Bananan meiningeissä? Tällä hetkellä olen vahvasti jälkimmäisen kannalla.

Illan huipennus on tietysti Sielun veljet, jota pitänee kavuta rinteelle katsomaan istualtaan käsin, tässä vaiheessa alkavat jalat olla melko varmasti muussina. Uskallan arvailla, että eiköhän 40-vuotisjuhlan kunniaksi ole myös jotain silmänruokaa kehitelty, sitä odotellessa.

Katsotaan sitten, milloin saan aikaiseksi ruotia sunnuntain läpi - tai saanko ollenkaan. Stay tuned.

PeeÄs. Rokin aikataulu kokonaisuudessaan löytyy täältä. Sitä te kuitenkin etsitte.  

Nopeasti ruodittu Holikin live Kerubissa 27.4.11

Onnistun näköjään taaskin sujuvasti sivuuttamaan sen viimeviikkoisen Eläimen keikan, mutta en aio edelleenkään sitä ruotia ennen kuin olen saanut perehdyttyä levyynkin riittävästi että siitä olisi jotain sanottavaa. Eli se saa vielä odottaa - niin pitkään, etten sitten luultavasti enää muista kyseisestä keikasta mitään. 

Mutta lyhyt kommentti eiliseen Holikin keikkaan - eilenhän oli Kerubissa järjestyksessään toinen Hyvä jätkät! -klubi jonka viimeisenä bändinä Holik soitteli. Itse suoriuduin paikalle sen verran myöhään, että kaksi ensin soittanutta orkesteria jäi näkemättä ja kuulematta. 

Keikattoman talven jälkeenkin Holikin soitto kulki hyvin ja kuulosti ainakin omaan korvaani paremmalle kuin kertaakaan aikaisemmin - mistä voinee osittain antaa kiitosta myös Kerubin äänitekniikalle. Setin rungon muodostivat syksyllä ilmestyneen Get this feeling -debyytin biisit ja joukossa kuultiin myös ihan uutta materiaalia, josta muuten saatoin olla hieman innoissani, sen verran hyvälle kuulosti.  Vanhemmasta päästä olevaa tuotantoa edustivat My father is a blur in a photograph ja oma varhaissuosikkini Betty Trash. Yhtenä setin parhaista vedoista voisin mainita Deadweightin, joka rullasi niin maan penteleesti.

Livebändinä Holik on mukavan jytäkkää rököttelyä ja Olli Väisäsen välispiikit parhaimmillaan erinomaisen hämäriä. Kannattaa mennä itse katsomaan ja kuuntelemaan, bändi soittaa kesällä keikat Provissirockissa, Ilosaarirockissa ja Qstockissa. 

Vuoden parhaita juttuja, osa 3: Holik

Jatketaan Eläimellä aloitettua kotiinpäinvetoa bändillä, joka ei kotikenttäetua minun nähdäkseni suuremmin kaipaa: vuodesta 2007 nykykokoonpanollaan räiminyt Holik julkaisi lokakuussa debyyttitäyspitkänsä Get This Feeling. Tätä ennen bändi on julkaissut ep:t Bright Road (2009) ja Weapons of Mass Denial (2008), joista ensin mainitun ainakin Soundi huomioi demoarvioissaan melko positiivissävytteisesti. 

Simppeli luonnehdinta "kitarapainotteinen rock" ei kerro puoltakaan totuutta Holikista, sillä ainakin debyyttialbumi pitää sisällään sellaisen lajien kirjon, että sitä ei käy määritteleminen yhdellä eikä kahdellakaan termillä. Holikin heput itsekin myöntävät, että "kokeillaan kaikkea sitä, mitä edes vähän osataan." 

Avausraita I Know Your Dirty Little Secret on levyn hiteintä tavaraa ja sitä seuraavan raidan P.I.G. voisi jopa kuvitella soimaan Radio Novalle, sen verran tarttuvaa radioystävällisyyttä siitä löytyy. Jinx in the Trousers taas on suoraviivaista räimettä ja varsinkin live-esityksenä todistettaessa Holikkia aggressiivisimmillaan, samoin räyhäkkä Like A Landslide. Deadweight kulkee kuin juna ja biisin ydinlaini kiehtoo ainakin itseäni kovasti: "I could 've been anything / but I chose to be / deadweight." Sopivasti reilun puolen tunnin mittainen albumipaketti päättyy perinteitä kunnioittaen hitailuun Bemused / Death Is in Fashion, josta ainakin oma korvani löytää yhteneväisyyksiä Alice in Chainsin Black Gives Way to Blue -balladiin. 

Yhtään turhaa täyteraitaa tiiviiltä albumilta ei löydy ja jokainen biisi toimii myös kokonaisuudesta irroitettuna. Ehkä vaisuimman vaikutelman jättää rahan kiroja manaileva Merry This and Happy That, joka ei sekään missään tapauksessa ole huono. Uskoisin, että  Get This Feeling on niitä albumeja, joilta jokaiselle löytyy oma lempibiisinsä.

Holik ei ole sitä tällä hetkellä ah-niin-siistiä pillifarkkuhipsteröintiä jota myös itse enimmäkseen kuuntelen, mutta minusta jokainen tarvitsee elämäänsä myös terveen satsin reipasta rokkia.  

Mikä parasta, mutta samalla myös hankalinta: Holikkia ette löydä Spotifysta ettekä myöskään MySpacesta. Toisaalta niinkin helposti kuin Holikin omilta sivuilta, oikeasta yläkulmasta löytyy playeri jossa tällä hetkellä ovat kuultavina seuraavat biisit:
Jinx in the Trousers
P.I.G.
10/22
Got Some Issues
Betty Trash (Bright Road -ep)
Teenage Fever (Bright Road -ep)
We Lost It A Long Time Ago (Weapons of Mass Denial -ep)

Jos haluaa kuulla loput biisit, on hankittava levy, mutta se on kyllä sen arvoista.
Lopuksi, vanhempaa Holik-tuotantoa löytyy YouTubesta yhden biisin verran: Weapons of Mass Denial -ep:ltä löytyvä Sedatives and Stimulants, var så god.