Päivä jona kaikki ei ole mennyt ihan putkeen mutta joka ei silti ole ihan huono päivä.

Tänään on ollut taas yksi niitä päiviä kun olisi vaan kannattanut jäädä kotiin. Tietotekniikka ja sää on olleet poikkiteloin, niin siinähän sitä on jo pienelle ihmiselle tarpeeksi kurjuutta. Toisaalta ei niin paljon kaikenlaista pientä riesaa etteikö joukkoon mahtuisi hyviäkin juttuja.

Kaksi viikkoa olen rampannut WebOodissa vahtaamassa, joko tenttitulokset on tulleet, vaikka ihan hyvin tiesin että ei ne kuitenkaan vielä ole. Joku ehkä muistaakin, miten lupasin itselleni mekon jos tentti menee läpi. No tänään ne tulokset oli tulleet ja sehän ei ollut vain läpi vaan vieläpä hyvällä arvosanalla! Tämä oli se hyvä osuus. Riemusta kiljahtaen kipaisin Monkin nettisivuille - vain huomatakseni oman ultimaalisen hölmöyteni, sillä eihän siellä mitään nettikauppaa ole. Kyllä ne kamppeet on siellä nähtävillä ja hienosti esiteltyinä, mutta ei niitä sieltä tilaamaan pysty. Ja kun lähin liike on Helsingissä niin jäi sitten mekko saamatta. Pirskules. 

Mutta hyvä uutinen on se, että Bombay Bicycle Clubin uutukainen A Different Kind of Fix on kuunneltavissa Spotifyssa. Tästä videosta tuli jotenkin aika hyvä mieli: 

Toinen hyvä uutinen on se, että loppupäivän voi pysyä kotona katsomassa leffoja ja juomassa teetä. 

Viimeinen päivä ennen tenttiä -blues

Huomenna on tentti. Kahdeksan opintopisteen edestä pitäisi tietää asioita niin rituaalitutkimuksesta kuin historiallisesta antropologiastakin. Aloitin lukemisen jo heinäkuun alussa ja laskin tunnollisesti, että 21,5 sivua joka arkipäivä ennen tenttiä on juuri sopiva tahti ja ehdin mukavasti lukea kaikki kirjat kohtuullisella päiväpanostuksella. 

No ketunmarjat, koko heinäkuussa taisin lukea ehkä 60 sivua ja loput jäi elokuulle. Elokuustakin suurin osa meni kaikenlaisissa riennoissa joten nyt sitä ollaan sitten hätää kärsimässä. Tämä lienee kaikille opiskelijoille ihan riittävän tuttu ilmiö, joten ei siitä sen enempää.

Itselläni on kuitenkin paha tapa luovuttaa viimeisenä päivänä ennen tenttiä. Iskee tuttu epätoivo ja turhautuminen: en minä kuitenkaan enää ehdi oppia mitään joten kädet pystyyn ja paetaan kukkuloille. Maksan sitten sen elokuun opintotuen takaisin jos huonosti käy. Eli sen sijaan että lukisin, istun koneella ja surffailen vaatekauppojen sivuilla etsimässä mekkoa syksyksi ja kaivelen Spotifysta kivaa musiikkia, niin kuin nyt vaikka She & Him:iä.

Onneksi keksin juuri sopivan houkuttimen, jolla ehkä saan puhuttua itseni vielä takaisin kirjojen ääreen jolloin toivoa ei ole täysin menetetty: Monkin sivuilta löytyi kaksi ihanaa mekkoa, joista toisen voin luvata itselleni palkkioksi, jos tentti menee läpi. Jos ei mene, niin ei mekkoakaan heru. Ovelaa! 

Sarah by Monki

Agatha by Monki

Nämä mekonkuvat silmissä siis takaisin kirjojen ääreen.

T-paitariemua

Kun tuskailee lähestyvän valmistujaisviikonlopun aiheuttamassa juhlavaatekriisissä, sitä käy mielessä että miksei vaan saisi laittaa päälleen farkkuja, tennareita ja uutta t-paitaansa, joka on ehkä maailman hienoin paita. Mutta kun ei, kun on näitä etikettejä ja muita jotka pitää huomioida. Mutta on se silti ihan tosi hieno paita. 

The Guest. www.threadless.com

Kotona paras

Reissusta on selviydytty kunnialla ja ei voi muuta sanoa kuin että onpa ihanaa olla kotona. Tukholma joulukuun räntäsateessa ei ole mitenkään puoleensavetävin matkakohde ja tulipahan taas muistuteltua mieleen miksei sinne risteilylle ole viime aikoina enää ihmeemmin tehnyt mieli. Sinänsä reissu meni ookoosti ja kaverin kanssa todettiin että jos ei muuta, niin tulipahan ainakin syötyä. Eilen buffet-illallisella viereisen pöydän neitokaisilta tuli meidän suuntaan hyvin viistoja katseita, kun he itse julistivat yhden annoksen jälkeen olevansa aivan täynnä ja samaan aikaan nämä sankarit tyhjensivät lautasellisen toisensa jälkeen ja aina seurasi kommentti: Lähetäänkö santsaamaan? (Molemmat ollaan kohtuullisen kevytrakenteisia tyttösiä itsekin, ei siis näytetä siltä että meihin mahtuisi ylettömiä määriä ruokaa, mutta ulkonäkö pettää näissä asioissa pahasti, toim.huom.) Helsingissä käytiin testaamassa Virgin Oilin ruokatarjonta ja kyllähän se meille kelpasi paremmin kuin hyvin. Tukholmassa ei ollut aikaa istua ravintoloissa, mutta torilta ostetut donitsit maistui kyllä. 

Tukholmasta jäi käteen lähinnä iso kasa vaatteita, ja niitähän sieltä oikeastaan lähdettiin hakemaankin. Todettiin, että nähtävyyksiä katsellaan sitten kesällä. Löysin Cubuksesta ihanan sinimustaraidallisen villatakin, joka on ihan oikeasti lampaanvillaa eli lämmin kun mikä. Eikä ollut kallis! Ja Indiskasta lähti mukaan mustavalkoinen polkadot-kuvioitu puuvillamekko jossa voi söpöillä jahka kelit vähän lämpenee. (Kyllä: mie odotan jo kevättä ihan vakavissani.)

Junamatkoilla ehdin lukemaan Graham Greenen The End of the Affair -teoksen ja harmittelemaan jälleen kerran kuulokkeettomuuttani. iPodista on olleet kuulokkeet hajalla nyt kohta puoli vuotta ja elämä ilman mukana kulkevaa musiikkia on ollut aika kamalaa. Kävellen taittuva työmatka tuntuu tuplasti pituiseltaan ilman taustamusiikkia ja junamatkat on aika tuskaisia. Tilanteeseen on toivottavasti tulossa muutos joulun myötä, jos lahjantoimittajat on ottaneet jääkaapin oveen ripustetusta toivelappusesta vaarin. Itse soitinkin alkaa vedellä viimeisiään, mutta pitänee tarkkailla tilannetta ja jos alkaa pahalta näyttämään, niin voin ehkä ostaa uuden härvelin Japanin-reissulta kevättalvella. 

Nyt kun laukut on purettu, vuorossa on väsynyttä koomailua ihanalla, rakkaalla kotisohvalla ja huomisen työpäivän jälkeen olisi edessä puolentoista viikon erittäin tervetullut loma. Jos sitä vaikka ehtisi lukemaan muutaman kirjan ja katsomaan leffoja. Oi joutilaisuuden autuutta.