Vesisateessa on jotain selittämätöntä hienoutta. Sateisina päivinä voi hyvällä omallatunnolla jäädä kotiin ja kääriytyä viltin alle katsomaan elokuvia tai lukemaan. Juoda teetä ja tehdä kaikkia muita kliseisiä sadepäivän juttuja. Tai sitten voi hylätä sateenvarjon eteisen naulakkoon ja lähteä ulos nauttimaan sateen tunnusta, siitä kun kylmä vesi valuu hiuksia pitkin niskaan ja hupparin kauluksesta sisään eikä se oikeastaan tunnu pahalta.
Vesisade on parhaimmillaan niinä päivinä kun voi itse päättää, jäädäkö sisään vai lähteäkö ulos kastumaan ihan tarkoituksella. Sellaisina päivinä kun sataa vettä ja velvollisuudet pakottavat ulos, harmittaa eniten se, ettei pysty itse valitsemaan miten sateisen päivänsä käyttää.
Sateisille päiville on myös ihan omat biisinsä, joita ei oikeastaan osaa kuunnella muulloin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi: