Kaikessa epäjärjestelmällisyydessäni käsittelin lokakuussa ilmestyneen Holikin kevättalven ja kevään parhauksien välissä, mutta eipä tuo tehne vahinkoa. Tänään ajattelin tehdä pienen listauksen parhaista kesäbiiseistä, koska kesä ja kesäbiisit on parasta ja koska tänä kesänä tuli kuunneltua tavallista enemmän kaikkea uutta ja mielenkiintoista.
What can I say? Kesäisyydessään samaa luokkaa kuin Goodnight Monstersin First One On The Beach ja ensi kuulemalta olin myyty. Vielä talvipakkasillakin Teatteriklubin indiediscossa pystyi palaamaan kesätunnelmiin tämän tahdissa.
Niin uskomattomalta kuin se ehkä kuulostaakin, löysin We Are Scientistsin hienouden vasta tänä kesänä. Video ei ehkä ole WASin parhaita, mutta biisi tuo mieleen aurinkoiset, naurettavan helteiset kesäpäivät ja automatkan ystävien kanssa.
Tanskan poppi-ihmeet aiheuttivat pitkään ristiriitaisia tuntemuksia: jotenkin en osannut kokea kuuluvani bändin kohderyhmään, joksi mielsin noin 13-14-vuotiaat tytöt jotka kuuntelevat myös Tokio Hotelia ja mitä ikinä sen ikäiset nykyisin kuuntelevatkaan. Bändin Bone Will Break Metal -hitin soiminen radiossa joka aamu herätessä aiheutti myös vieraantumisen tunteita, sillä eihän se voi olla vakavasti otettavaa jos se soi radiossa - ja vielä noin usein! Mutta bändin esiintyminen Ruisrockissa oli niin viehättävän vilpitön ja hyväntuulinen ja tyypit olivat oikeasti ihmeissään, että kuinka teitä yleisöä on noin paljon? Ihan meitä katsomassa? (Päälavalla soitti samaan aikaan muistaakseni Ozzy Osbourne.) Päätin, että ei näille voi olla vihainen, pakko niistä on ainakin vähäsen tykätä ja kyllähän Sunshine edelleen saa kesämielelle.
Tästä bändistä en tiedä yhtään mitään enkä levystäkään. Tiedän vain, että monesti mainittu siskoni jakoi tämän yhteiselle kesäsoittolistallemme ja että kyseessä on virkistävän erilainen kesäbiisi.
Pendulumilta ei varmaan kukaan pystynyt menneenä kesänä välttymään. Koska Watercolour on jo moneen kertaan kuultu, en nyt ihan senkään takia pistä sitä tänne. Sen sijaan Steven Wilsonin fiittailema The Fountain pääsee parhauslistalle ja ihan syystäkin. (Eikä pelkästään siksi, että SW saattaa sijoittua aika korkealle omalla rispektilistallani, ehem.)
The National - Bloodbuzz Ohio
Tärkein viimeiseksi: Bloodbuzz Ohio kuului varmasti monina kesäöinä meidän asunnon parvekkeelta alas kadulle naapurien iloksi. Se muistuttaa öistä, jotka tuntuivat siltä kuin olisi ulkomailla; ilma oli paksua ja kuu kellotti suurena ja ruosteenpunaisena matalalla taivaanrannassa eikä hellettä päässyt mitenkään pakoon. Sinänsä omituinen yhdistelmä, koska Bloodbuzz Ohio sopisi paljon paremmin aivan toisenlaiseen säähän ja tunnelmaan, mutta tällä kertaa kävi näin. Lisäksi kyseinen biisi sijoittuu myös toiseen parhauskategoriaan kesäbiisien lisäksi: Bloodbuzz Ohion video on kirkkaasti tämänvuotinen suosikkini kaikessa cooliudessaan. I wish I was Matt Berninger.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro huolesi: